Olen ylittänyt kaupankäynnissäni rajan. Selkäni takana tehdään nopeita kauppoja, aurinko paistaa ja ihmiset hymyilevät. Edessäni näen maiseman jota isännöi hulluus ja epätoivo. Totta puhuakseni autonmyymisprojektini ei ole ollut kovinkaan onnistunut. Ainakaan tähän mennessä saavutettujen näyttöjen perusteella en pidä sitä yhtenä elämäni suurista merkkipaaluista josta voisin olla ylpeä.
Kaupankäynnin tuoma jännitys on kuitenkin kuin huumetta. Vaikka koko touhussa ei tunnu olevan enää mitään järkeä en kuitenkaan voi lopettaa. Mielessäni pyörii jatkuvasti numeroita ja suunnitelmia, jotka vakuuttavat minulle että auton myynti varmasti lopulta onnistuu.
Viimeisin neronleimaukseni oli arvaus syy-seurausketjusta liittyen moottorin käynnistysongelmaan. Eli ongelmaan, joka ei edes ole luotettavasti toistettavissa. Tämän oivalluksen innoittamana olen parhaillaan töiden jälkeen matkalla katsastusasemalle. Auto oli seissyt lähes kolme viikkoa, mutta lähti hienosti käyntiin heti ensimmäisellä yrityksellä. Noin puolen tunnin ajomatkan jälkeen saavun kotini lähellä sijaitsevan katsastusaseman pihaan. Pysäköin auton asiakaspaikoitukseen ja astelen sisään.
Astuessani halliin huomaan että katsastusmies olisi heti valmiina ottamaan auton vastaan. Kaiken huipuksi minä tunnistan tämän kaverin! Hän teki autolleni vuosi sitten jälkitarkastuksen. Varsinaisessa katsastuksessa sain hänen kollegaltaan "HYLÄTTY"-merkinnän. Korjasin viat ja mennessäni jälkitarkastukseen juuri tämä minua nyt vastaanottamassa oleva katsastusmies suoritti jälkitarkastuksen. Eikä täysin huomautuksitta.
Hän huomasi vuosi sitten jälkitarkastuksessa kollegansa tekemiä katsastusvirheitä. Hän puhisi ja puhkui ja kutsui katsastusaseman päällikön paikalle. Seurasin vierestä kuinka he keskenään kävivät läpi autoani esimerkkitapauksena siitä kuinka he voisivat kehittää työnsä laatua ja henkilöstön osaamista. Hän on siis erittäin tarkka ja täsmällinen kaveri. Yksi osaavimmista ja tiukimmista katsastajista jota olen ikinä tavannut. Häneltä ei jää mikään huomaamatta.
Tervehdin katsastusmiestä tuttavallisesti ja kävelen hänen luokseen. Alan kertoa katsastusmiehelle tilannettani täysin kuten se on. Aloittaen siitä kuinka tilanteeni on hankala, kertoen odotettavissa olevista ruostekorjauksista, jatkaen sillä kuinka auton toiminta on luotettavaa, kuinka se on hyvä ajaa ja että sillä on varmasti paljon hyviä kilometrejä edessään. Lopulta summaan yhteen koko homman ytimen: en tiedä kuinka paljon työtä (lue: rahaa) katsastuksen läpäiseminen tulisi vaatimaan. Tämän hintaluokan autolla mahdolliset lisätyöt ruostekorjausten lisäksi voivat tulla niin kalliiksi, että auton leimaan saattamisessa ei välttämättä ole järkeä. Tällöin korjauskulut nousisivat niin korkeiksi että parempi vaihtoehto olisi toimittaa auto romuttamolle ja käyttää korjausbudjetti toisen käytetyn auton ostoon.
Kysyn katsastusmieheltä vinkkiä miten asian kanssa tulisi edetä. Samaan lauseeseen ujutan piilotetun kysymyksen siitä olisiko mitenkään mahdollista tehdä autoon pintapuolista tarkastusta jonka myötä saisin kartoitettua muita mahdollisia autossa piileviä vikoja. Katsastusmies ymmärtää tilanteeni ja jatkamme keskustelua. Pian hän vilkaisee ympärilleen tyhjään halliin ja ehdottaa että ajan auton sisään. Hän vilkaisisi autoa pikaisesti. Jos auto on aivan katastrofi niin voisin osallistua työntekijöiden kahvikassaan itse valitsemallani summalla, romutan auton ja tämä tarina päättyy. Mutta jos taas näyttäisi siltä että autolla on vielä mahdollisuuksia, niin toimitetaan koko katsastusprosessi läpi minkä myötä saisin vikalistan korjaamista ja hinta-arvioiden laatimista varten.
Silmäni syttyvät ja alan täristä jännityksestä. Myyntinarkkari sai juuri uuden annoksen kaupankäyntihuumetta. Tämä avaa jälleen lukemattoman määrän uusia vaihtoehtoisia tapoja saattaa myyntitarina päätökseen. Numerot ja skenaariot alkavat pyöriä päässäni hullun lailla. Lähden kävelemään autolle ja hakemaan sitä halliin.
Istuudun kuljettajan paikalle, pistän avaimen virtalukkoon ja käännän avaimesta. Starttimoottori pyöräyttää vauhtipyörää, moottori hörähtää käyntiin ja sammuu saman tein. Kuulosti siltä kuin moottori olisi tukehtunut! Yritän käynnistää autoa uudelleen, mutta moottori ei edes hörähdä, jurnuttaa vain. Uskomatonta. Olen ilmeisesti kastellut moottorin sytytystulpat juuri kuten syy-seurauskejussani olen arvannut. Kokeilen käynnistää useamman kerran uudelleen ilman minkäänlaista merkkiä siitä että moottori olisi käynnistymässä.
Pian havahdun analysoimasta moottorin ongelmaa ymmärtäen koko tilanteen tragikomiikan. Katsastusmies lupasi juuri minulle erityispalvelua autoni kanssa. Minun piti ajaa auto halliin sisälle, mutta koko auto ei edes lähde käyntiin. Asiaan perehtymätön ulkopuolinen voisi tätä yksittäistä tilannetta tarkkaillessa helposti kyseenalaistaa koko auton rekisterissä olon ja puheeni auton luotettavasta toiminnasta.
Näen katsastusmiehen kurkkivan hallin ikkunasta ihmetellen mihin minä jäin koska minulla kestää näin kauan. Häpeän itseäni. Toivon että maa nielaisisi minut ja auton mukanaan.
Kerään itseni, nousen autosta ja palaan nolona sisälle. Kerron miten tässä nyt kävi: auto ei lähde käyntiin. Kerron syy-seurausketjusta jonka uskon aiheuttavan tämän ongelman jatkaen että auto lähtee käyntiin hetken kuluttua kun moottori on hieman jäähtynyt. On kuitenkin jo ilta ja katsastuskonttori on pian sulkemassa. Sovin katsastusmiehen kanssa että tulisin huomenna näyttämään autoa uudelleen. Katsotaan tilannetta uudelleen silloin. Saan luvan jättää auton aseman pihaan odottamaan huomista, mutta vastaan että kyllä se siitä kohta lähtee. Hyvästelemme ja sovimme että tapaamme jälleen huomenna.
Päätän odotella hetken jotta tulpat kuivuisivat. Suutani kuivaa hullun lailla, joten käyn ostamassa pullon kolaa läheisestä hampurilaisravintolasta. Palaan noin 20 minuutin kuluttua viimeisen käynnistysyrityksen jälkeen. Yritän jälleen käynnistää autoa. Moottori hörähtää, mutta jälleen tukehtuu kastellen tulpat. Auto ei lähde käyntiin.
Katsastusasemalta on kävelymatka kotiin. Menen kotiin syömään ja laittamaan lapset nukkumaan. Parin tunnin kuluttua palaan katsastusasemalle hakemaan autoa. Nyt moottori on jäähtynyt ja auto lähtee hienosti käyntiin heti ensimmäisellä yrittämällä. Päätän yrittää toistaa ongelmaa ja ajan autolla lenkin. Näin moottori lämpenisi ja akun varaustaso palautuisi normaalille useiden starttiyritysten jälkeen. Kierrätän moottoria yläkierroksilla ja teen tiukkoja mutkia. Auto toimii kerrassaan mainiosti.
Vartin ajelun jälkeen ajan kotipihaan. Sammutan auton. Yritän käynnistää. Auto käynnistyy heti ensimmäisellä yrityksellä. Toinen, kolmas ja neljäskin käynnistys ovat kaikki onnistuneita. Ei ongelman häivää. Kummallista.
Huomenna sitten katsastusasemalle uudelleen.
