Päivä 37
Auton myyntiin hankitun pre-paid liittymän puhelimesta on loppunut akku. Tuijotan edessäni pöydällä lojuvaa puhelinta. Se pitäisi ladata. Se olisi ainoa tapa edistää kaupankäyntiä kun ostajakandidaatit yrittävät ottaa yhteyttä. Katseeni on tyhjä. Myymisen liekki sisälläni on myös hiipunut. En jaksa ladata puhelinta. Olen menettänyt uskoni siihen että puhelin enää soi tai että kukaan haluaisi ostaa minulta tätä autoa. Homma ei vaan toimi ja on aika myöntää se.
Lisäksi tein virhearvion jonka myötä päädyin tilanteeseen mihin en ollut valmistautunut. En ole kyennut purkamaan tilannetta palasiksi niin että voisin muotoilla selkeän jatkosuunnitelman. Tämä on saanut minun yleensä optimistisen mieleni todella syviin pohjamutiin mikä ihmetyttää minua itseänikin. Eihän tämä kuitenkaan voi olla tarinan loppu. Turpaan tulee välillä. Se on varma. Vaikka ei se ikinä kivaa ole. Itse olen pilvilinnani rakentanut. Ja itse olen monttuni kaivanut. On syytä katsoa peiliin ja pistää sieltä näkyvä kaveri koville.
Vaihtoehtoja. Nyt tarvitaan vaihtoehtoja. Mitä muuta voisin tehdä?
Muistan kuinka kauan sitten kuulin jonkun kertomana että autoromuttamot ostavat autoja. Heidän liiketoimintansa perustuu siihen että he purkavat autoja edelleen myydäkseen autoista irrotettuja varaosia. Etsin Internetistä tietoa näistä firmoista. En kuitenkaan löydä ainoatakaan romuttamoa joka kertoisi ostavansa autoja. Keskustelufoorumeilta löydän useita keskustelusäikeitä joissa ollaan puhuttu romuttamoista. Yleinen käytäntö näyttää tänä päivänä olevan että auto tullaan romuttajan toimesta hakemaan ja poistetaan rekisteristä ilmaiseksi. Omistajalle ei näin synny kuluja tai vaivaa auton hävittämisestä. Tämä "myyntikanava" on siis yksi vaihtehto.
Toisaalta mieleeni palaa myyntipäivä 31, katsastusasema ja katsastusmies. Kävimme hänen kanssaan läpi auton tilanteen sekä oman näkemykseni auton myymisestä. Samalla suoritimme katsastuksen josta sain auton vikalistan. Kerroin tuolloin katsastusmiehelle että romuttaminen oli myös yksi vaihtoehto. Katsastusmies sanoi tuolloin että ennen romuttamispäätöstä soittaisin hänen serkulleen. Katsastusmiehen serkku on aikaisemmin ostanut vastaavanlaisia halpoja, kunnostettavissa olevia autoja. Hän on remontoinut autot tarvittavilta osin ja ajanut niillä itse siitä eteenpäin monia onnellisia kilometrejä. Tässä olisi minulle toinen mahdollinen jäljellä oleva myyntikanava.
Tässä on nyt minun kovasti kaipaamani lopullinen suunnitelma. Ensin otan yhteyttä katsastusmieheen ja yritän selvittää hänen serkkunsa yhteystiedot aloittaakseni keskustelun. Myyntihinta voisi olla sama kuin mitä odotan saavani pelkistä talvirenkaista, eli 250 euroa. Näin minä minimoin vaivan, saan jotain hyvää vastineeksi ja katsastajan serkku saa erittäin hyvällä hinnalla oivan kulkupelin. Tämähän olisi varsinainen esimerkkitapaus Hyvistä Kaupoista! Jos hän ei ole kiinnostunut autosta, otan talvirenkaat talteen ja pistän auton edelleen romuttamolle. Talvirenkaat voin myydä sitten erikseen. Näillä mennään. Enää ei kurkita peruutuspeiliin.
Syömme myöhään illalla vaimon kanssa iltapalaa. Juttelemme niitä näitä kun puhelimeni alkaa soimaan. Ei siis pre-paid puhelin, jonka akku on parhaillaan tyhjä. Tämä on aivan epätyypillinen aika kenellekään soittaa. Lapset ovat jo nukkumassa. Muutenkin ihmiset ovat normaalisti tähän aikaan käymässä yöpuulle. Sieppaan puhelimen eteisen pöydältä ja katson kuka soittaa. "Ei jumalauta" puhisen ääneen. Aggressiivinen ostajakandidaatti myyntipäiviltä 7 ja 8 on yrittänyt aikaisemminkin soittaa. En ole tuolloin ollut puhelimen ääressä, mutta nyt hän on linjan päässä ilmielävänä. Jos painan vihreää luuria avaan uuden myyntineuvottelun hänen kanssaan.
Kerron vaimolleni kuka yrittää soittaa ja katson häntä kysyvästi. Ikäänkuin hänellä olisi osaa tai arpaa myymistouhuissani. On kuitenkin tärkeää että hän tuntee olevansa samassa kelkassa. Näin saan pienellä eleellä ostettua itselleni kopallisen perheen sisäpoliittisia bonuspisteitä. Naiset ovat tuiki tärkeitä arjessa. He ovat hyviä pitämään huushollia kurissa. Kurin myötä saadaan arkeen rakennetta ja suuntaa. Ne taas osaltaan tukevat jokapäiväisiä askareita ja helpottavat useiden asioiden toimittamista. "Mitä aiot tehdä?" vastaa vaimo takaisin ja katsoo minua jännittyneenä. Vaimo on asian ytimessä.
Minä olen juuri määrittänyt itselleni viimeiset kaksi käytössä olevaa myyntikanavaa saada auto kaupaksi. Nyt tarvitaan kuria. Puhelimen kautta toimiva myyntikanava on suljettu.
Vastaamatta vaimon kysymykseen lasken hälyttävän puhelimen takaisin eteisen pöydälle ja palaan iltapalan ääreen. Lopulta puhelin vaikenee.
